6. helmikuuta 2013

Moikka lukijat ! Tänään aattelin laittaa kuvia viime viikonlopusta. Mitä kaikkea sitten teinkin. Niin, ja ratsastin näiden kuvien lisäksi, muttei kukaan kuvannut.

Taivas oli pilveetön, ja ihana <3

Hän tuli mukaan lenkille;D

Ihanan vihreä!

Siinä Lassi. Tästä katsoen vasemmalla puolella päätä on purema jäljet. Tässä niitä ei näe.

Tänään laitettiin Lassille ja Humulle varusteet päälle ja mentiin kentällä. Ekaks mentiin koulukiemuroita, mut päätettiin lähtee maastoon. Maastossa Lassi oli tosi reippaalla päällä, ja Humuki ryösti kerran laukkaan enkä meinannu ihan heti saada pysäytettyä. Hauskaahan siellä taas oli. Rakastan mennä hämärällä maastossa Humun, Lassin ja äitin kanssa.:) Se on huisia !
Tarvolassa tultiin metsäpolulta suurelle pellolle, jossa menee polku pellon toiselle puolelle. Siinä pellonylityksessä Humu lähtee usein peitsaamaan, haluten juosta. Lassi meni suht. rauhallisesti.
Pellon jälkeen oli 2 kesämökkiä. Ja toki omistajat viettää aikaa viikonloppuisinkin siellä. Mökkien pihoilla ei näkynyt autoja, mutta hämärässä tiellä näin ihmisen pyöriskelevän toisen mökin tiehaarassa. Lähestyttiin jäistä tietä ihmistä kohti. Vähän matkan päässä se tuli meitä vastaan. Miehellä oli harmaat hiukset, mustat kulmakarvat, isokokoinen muutenkin, musta pitkä kangastakki, suorat housut ja kädessä taisi olla hautakynttilä, jos oikein nähtiin. Mies katsoi minua päin, kun ratsastin edellä. Se nyökkäsi päällä ja käänsi katseen eteen. Täysin kohdallani mies sanoi erittäin möreällä äänellä minulle "MOI". Tottakai vastasin. Äidille se ei kuitenkaan sanonut mitään, vaikka meillä oli välimatkaakin jonkunverran.
Miehen mennen ohi käveltiin vähän matkaa, kunnes pohdittiin, kukas ihmeen mies se metsässä tähän aikaan juhlavaatteissa.. Tunnetaan aika hyvinkin mökkien omistajat, eikä mies ollut ketään omistajista. Ennen tiellä tulevaa ylämäkeä, katsoimme vielä mökeille päin. Näimme, kun mies käveli kahden mökin välistä pellolle mustana hahmona. Mun ja äitin mielikuvitus lähti laukkaamaan tosi lujaa.. En tiiä miltä toi teistä vaikutti.
En kuitenkaan saanu kokomatkana ajatusta pois siitä miehestä.

Kotiin johtavalla tiellä Humu liukasteli tosi paljon. Tulin onneksi pois selästä ja talutin sen kotiin. Niin kuin äitikin Lassin. Kotona, varpaat oli tosi jäässä, joten menin ensin lämmittämään varpaita, että pystyin taas purkamaan Humua. Humu oli suhteellisen nätisti, muttei läheskään yhtä hienosti kuin eilen.